Miksi järjestöuudistus tehdään?

Järjestöuudistuksen avulla pyritään yhtenäiseen jäsenyyteen ja tasavertaiseen jäsenmaksuun sekä entistä parempaan jäsenpalveluun joka puolella Suomea. Haluamme myös turvata ja parantaa paikallisen yhdistystoiminnan toimintaedellytyksiä. Uudistuksen myötä metsänhoitoyhdistykset tulevat mukaan jäsenmaksurakenteeseen. 

Uudistuksen myötä otamme käyttöön uuden Oiva-jäsenrekisterin ja jäsenpalveluiden verkko- ja viestintäalustan, jota kautta lanseeramme ja kehitämme jäsenpalveluitamme.
 

Miksi jäsenmaksu-uudistus tehdään?

Jäsenmaksujärjestelmä uudistetaan siksi, että saataisiin kaikille jäsenillemme tasa-arvoisemmat ja selkeämmät jäsenmaksuperusteet. Yhdistys ei enää maksa vuosittain suoraa jäsenmaksua liitolle vaan jäsenlaskussa ilmoitettu yhdistyksen osa jää suoraan lyhentämättömänä yhdistyksen toimintaan.  

Uudistuksen keskeinen ajatus on tasapuolisuus. Se tarkoittaa, etä samankokoinen tila maksaa samansuuruisen jäsenmaksun riippumatta siitä, missä päin Suomea tila sijaitsee. Aiemmin näin ei välttämättä ollut asian laita.

Keskimääräinen jäsenmaksu valtakunnassa säilyy kutakuinkin ennallaan, mutta vaihtelua tapahtuu suuntaan ja toiseen. Siksi jäsenmaksu voi laskea, mutta se voi myös nousta, sillä maksu noudattelee yritystoiminnan volyymia aiempaa paremmin.
 

Miten jäsenmaksu määräytyy?

Uudessa järjestelmässä perusjäsenen jäsenmaksu muodostuu omien yhdistysten määrittämistä kokonaan yhdistysten omaan käyttöön jäävistä osuuksista (MTK-yhdistyksissä tyypillisesti 20 – 60 € ja MHY:ssä metsäpinta-alan mukaan porrastaen tyypillisesti 40 – 180 €) ja valtuuskunnan päättämästä koko maassa yhtenäisin perustein yhteiseen edunvalvontaan kerättävästä edunvalvontamaksusta. Tällä edunvalvontamaksulla katetaan myös MTK-yhdistysten liitoille ja liittojen sekä MHY:sten keskusliitolle aiemmin maksamat jäsenmaksut.  

Perujäsenelle on merkittävää myös se, että hän saa maksettavakseen vain yhden jäsenmaksulaskun, vaikka olisi useamman MTK- tai metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Tämä edellyttää kuitenkin samaa Y-tunnusta eri jäsenyyksissä. Laskulla on kaikkien niiden yhdistysten laskutustiedot, joiden jäsen perusjäsen on, mutta edunvalvontamaksu kuitenkin vain yhden kerran.

Mikä rooli edunvalvontamaksulla on jäsenlaskun osana?

Jäsenlaskussa edunvalvontamaksu korvaa aiemmin yhdistyksen yleisen kokouksen määrittelemät pelto- ja metsähehtaarit. Nykyisessä edunvalvontamaksussa otetaan valtakunnallisesti huomioon jäsenen toiminnan kokonaisuus ja kaikki perusteet.  

Jos jäsenellä on jäsenyyksiä useammassa yhdistyksessä, edunvalvontamaksu peritään vain yhden kerran. Henkilöjäsenten edunvalvontamaksu on kaikille sama.  

Edunvalvontamaksussa otetaan huomioon jäsenen toiminnan kokonaisuus ja jäsenmaksu määräytyy suhteessa liiketoiminnan kokoon. Jokainen liiketoimintayksikkö – maatila, metsätila tai maaseutuyritys maksaa edunvalvontamaksun, joka perustuu kaikille (ml. henkilöjäsenet) yhtä suureen perusosaan, joka on 12 € sekä yritystoiminnan laajuuteen perustuvaan osaan. Maksuperusteena ovat maatalouden osalta peltohehtaarit ja eläinyksiköt, maaseutuyrittäjien osalta henkilötyövuodet sekä metsähehtaarit. Jäsenlaskutus kohdistuu yritystoiminnan osalta y-tunnuksittain.  
 

 Maaseutuyrittäjien maksu on joko 100 tai 200 € liiketoiminnan laajuudesta riippuen. Metsäperusteinen osa on Etelä-Suomessa 6 € ja ja Pohjois-Suomessa 3 €.  Perusmaksu on kaikille sama (myös henkilöjäsenelle) eli henkilöjäsen maksaa perusmaksun 12€ + yhdistyksen määrittelemä henkilöjäsenmaksu.
 

Miksi minun kannattaisi maksaa jäsenmaksua varsinkin jos se minulla nousee?

Järjestö ajaa maaseudun elinkeinojen asiaa monella rintamalla Laaja jäsenkunta ja yhteinen järjestö mahdollistavat laajat vaikutusmahdollisuudet yhdistystasolta Brysseliin. Jäsenenä olet osa yhteisöämme ja saat rahanarvoisia jäsenpalveluita ja -etuja.