Metsien virkistyskäyttö

Yhä useampi hakee elämyksiä luonnosta

Suomalaiset ovat aktiivisia ulkoilijoita ja luonnossa liikkujia. Luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja 40 prosenttia sienestämässä.

 Lähes kaikki lenkkeilevät, hiihtävät ja retkeilevät, useimmiten metsäympäristössä. Noin puolet ulkoilukerroista kohdistuu jokamiehenoikeudella käytettyihin metsäalueisiin.

Valtaosa (noin 90 prosenttia) mökkeily- ja marjastusmatkoista suuntautuu yksityisten omistamille alueille. 

Luontomatkailu on kasvanut eniten Lapissa, Kuusamossa ja Kainuussa. Matkailun ohjelmapalvelutuotteet, kuten motorisoitu liikkuminen, koiravaljakkoretket ja hevosmatkailu ovat pääsääntöisesti kiellettyjä suojelualueilla. Matkailussa taloudellista tulosta tehdään yhä enemmän talousmetsissä.

Metsien virkistyskäyttö otetaan huomioon metsien käsittelyssä

Maankäytössä ja metsien käsittelyssä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös virkistyskäytön tarpeet.

Metsälakiin ei sisälly erityisiä määräyksiä virkistyskäytön huomioon ottamisesta yksityismetsissä. Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden käsitellä metsiä niin, että ne soveltuvat erityisen hyvin virkistyskäyttöön. Metsälain 6 pykälässä todetaan: ” Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla.”

Yksityismetsien metsänhoito-ohjeissa ja suosituksissa annetaan ohjeita myös maiseman ja virkistyskäytön huomioon ottamisesta metsien käsittelyssä. Metsätöiden yhteydessä mm. vältetään selvästi havaittavien polkujen hävittämistä. Umpeenkasvaneita perinneympäristöjä kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan raivaten, minkä jälkeen niitä hoidetaan niittäen tai laiduntaen.

Maamme metsistä 95 prosenttia on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaan. Järjestelmä asettaa mm. metsien virkistyskäyttöä koskevia vaatimuksia ja turvaa vastuullisen jokamiehen oikeudet.