Kalsiumsulfaatin eli kipsin maanparannusvaikutus perustuu siihen, että kipsin sisältämät kalsium ja rikki liukenevat maaveteen nostaen sen ionivahvuutta. Kasvanut ionivahvuus mahdollistaa savihiukkasten lähentymisen. Isommat savihiukkaset parantavat maan rakennetta eivätkä huuhtoudu yhtä helposti kuin pienemmät savihiukkaset. Sekä maa-aines että siihen kiinnittynyt fosfori jäävät täten peltoon.

Kipsin lannoitusvaikutus perustuu siihen, että kalsiumsulfaatti sisältää fosforia, rikkiä ja kalsiumia. Esimerkiksi viljavuusluokassa huononlainen viljan rikintarve on 20 kg/ha – öljykasvien vastaavassa viljavuusluokassa tarve on 40 kg/ha. Kipsihankkeen levitysmäärä 4 tn/ha tarkoittaa rikkilannoituksen olevan 640 kg/ha. Toki tästä rikkimäärästä osa huuhtoutuu sulfaattimuodossa. Tutkimusten mukaan sekä maan että kasvin rikkitilanne kohenee kipsikäsittelyllä huomattavasti.

Nyt, kun voi rauhassa suunnitella seuraavaa kasvukautta, voisi viljavuustutkimuksesta tarkistaa omat kipsikäsittelyyn sopivat lohkot. Tarkista savimaiden ja savisten kivennäismaiden osalta kalium ja magnesium -luvut (eivät saa olla punaisella) sekä pH (yli 5,6). Tarkista myös lohkojesi rikkitilanne. Voit jatkaa lohkojesi kipsisoveltuvuuden tarkistusta kipsihankkeen karttasovelluksen avulla, linkki karttapalveluun KIPSI-hankkeen karttapalvelu. Minuun saa aina olla yhteydessä kipsiasioissa, voidaan keskustella lisää kipsin maanparannus- sekä lannoitusvaikutuksesta.

Sirke Mahkonen

Asiantuntija

Kipsi

050 4737 550