Lausunto

Varsinais-Suomen strategialuonnos2040+ kommentti

31.10.2025

Varsinais-Suomen liitto                                        20.10.2025

KOMMENTTI Varsinais-Suomen strategialuonnos2040+

Kommentit lukuun 2: Varsinais-Suomi nyt

On myönteistä, että Varsinais-Suomen asema ykkösruokamaakuntana todetaan selkeästi: tuottaa eniten Suomessa maa- ja kalatalouden tuotteita ja on elintarviketuotannon ykkösmaakunta.

Luvussa 2.3. viitataan onnistuneesti saaristo- ja kaupunkipolitiikkaan. Yhdeksi lähestymiskulmaksi on hyvä ottaa myös maaseutupolitiikka. Asiaa tulisi tarkastella vähintään siitä näkökulmasta, että Varsinais-Suomessa on poikkeuksellisen runsaasti taajamien läheisiä maaseutualueita, ja syvää maaseutua on vähemmän. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi asumiseen ja maaseutuelinkeinoihin.  

Kommentit lukuun 3: Visio Varsinais-Suomesta 2040

Visio Varsinais-Suomesta 2040 on rakennettu kattavasti toimintaympäristö, tavoitteet ja Varsinais-Suomen vahvuudet huomioiden. Luvun 3.2. Kestävä talous ja kilpailukyky kohtaan tulisi lisätä elinkeinotoiminnan taloudellisen kannattavuuden tulokulma. Saman luvun Uudistumiskyky ja tulevaisuusvalmius -kappaleessa on onnistuneesti kuvattu tulevaisuuden muutoksiin suhtautumista.

Kommentit lukuun 4.1.: Kestävästi elinvoimainen Varsinais-Suomi

Luvun kohdassa 4.1.3. Kestävä ruoka- ja resurssitalous -kohdassa on onnistuneesti kuvattu maatalouden ja ruokaketjun tavoitteellisia näkymiä, joista erinomaisina nostoina mainittakoon kannattavuuden turvaaminen ja nuoret. Neljännessä kappaleessa mainittujen maatalouden päätuotantosuuntien listaan voisi lisätä peltokasvituotannon ja puutarhatalouden.

Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää ylläpitää ja kehittää vastuullista peltokasvi-, puutarha-, lihan-, maidon- ja kananmunatuotantoa sekä vahvistaa maa- ja kalatalousalojen vetovoimaa.

Kommentit lukuun 4.2.: Ainutlaatuisen houkutteleva Varsinais-Suomi

Vetovoimatekijöissä on onnistuneesti painotettu nimenomaan Varsinais-Suomen luontaisia vahvuuksia. Luvussa 4.2.1 tulisi huomioida erityisesti toisen asteen koulutuksessa erityisalojen koulutusta tarjoavien oppilaitosten toiminnan turvaaminen. Maakunnassa luonnonvara-alan koulutusta tarjoavat Livia ja Novida on myös valtakunnallisella tasolla hyvin tärkeitä.

Luvussa 4.2.2. on painotettu maakunnan kärkihankkeita, mikä on kannatettavaa. Maakunnan elinvoimaisuuden kannalta ei kuitenkaan pitäisi unohtaa vähäisemmän liikenteen kunnoltaan rapistuvaa tieverkkoa ja siltoja. Erityinen huomio ympärivuotiseen tienhoitoon sekä teiden ja siltojen kantavuuteen. Kiertotalouden eteneminen lisää erityisesti maaseudun raskasliikennettä ja käytännössä kaikki uusiutuvat raaka-aineet lähtevät kuljetukseen maakunnan pienimmiltä teiltä.

Luvussa 4.2.3. tulisi maaseutumatkailun asemaa ja potentiaalia korostaa nykyistä enemmän näkyviin saaristomatkailun ohella.

Kommentit lukuun 4.3.: Varsinais-Suomi sinua varten

4.3.1: Erityisiä panostuksia tarvitaan maahan muuttaneiden täydennyskoulutukseen onnistuneen kotouttamisen turvaamiseksi. Toisen asteen koulutuksessa on huolehdittava ns. kädentaitoja vaativan ammatillisen koulutuksen turvaamisesta ja yleisestä houkuttelevuudesta.

4.3.3. johdannossa voisi todeta, että maatalouden osalta vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita edistetään käytännössä Suomen CAP-suunnitelman mukaisilla maatalouden tukipoliittisilla toimilla. Myös metsäsektorilla on omat substanssitoimensa sekä luonnon monimuotoisuuden että vesiensuojelun osalta. Toimien vaikuttavuutta tehostetaan erilaisilla kohdentamis- ja painopistealueilla. Viidennessä kappaleessa olevassa lauseessa ”Torjunta-aineiden käyttöä onkin tarpeen vähentää ja luonnonmukaista tuotantoa lisätä uudistavan maatalouden myötä” maatalousalan terminologiaa on käytetty ristiriitaisesti. Tämä voisi muuttaa seuraavasti:

Maataloustuotannossa edistetään IP-viljelyn ja uudistavan viljelyn periaatteita sekä edistetään luomutuotantoa kansallisen luomustrategian mukaisesti.

Maisema-arvoista Varsinais-Suomelle tyypillistä avointa maatalous- ja maaseutumaisemaa tulisi nostaa enemmän esille.

Kommentit lukuun 5: Älykkään erikoistumisen strategia 2026–2029

Johdannon viidennessä kappaleessa on hyvin nostettu esille Varsinais-Suomen asema eurooppalaisessa aluejaottelussa Etelä-Suomen suuralueessa yhdessä Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kanssa. Tämä suuralueyhteistyö ja nostetut teemat avaavat Varsinais-Suomelle uudenlaisia mahdollisuuksia.

Kohdan 5.2. kolmannen kappaleen kolmannen lauseen alun voisi ilmaista seuraavasti: ”Erityisesti panostamme terveyttä ja hyvinvointia edistävään monipuoliseen ruokavalioon,”. Samassa virkkeessä oleva vaikutusperustainen mallintaminen on epäselvä ja tulisi muotoilla toisin.

Kohdassa 5.4. on onnistuneesti kuvattu erilaisten uusien ratkaisujen tuomat mahdollisuudet kuten esimerkiksi drooni-, paikkatieto- ja kaukokartoitusteknologiat.

Kommentit lukuun 6: Strategian toteutus ja seuranta

Strategian seuranta on kuvattu kattavasti, ja esimerkiksi vastuutahot ja toimenpiteet on kuvattu hyvin.

Muut mahdolliset kommentit

Tiivistelmän ruokainnovaatiot ja ruokaturva -kohdassa mainittuun uudistava maatalous -kohtaan tuli tehdä täsmennys. Uudistava terminä viittaa tiettyyn viljelytapaan (regeneratiivinen viljely). Tämän voisi korvata tiivistelmässä yleisemmällä ilmaisulla esim. kestävästi uudistuva.

Tällä hetkellä eri yhteyksissä esille nousseissa viranomaisarvioissa nousee esille erilaisten poikkeusolojen mahdollisuus. Olisi syytä pohtia, pitäisikö strategiassa jollakin tavalla tai tasolla huomioida myös poikkeusoloihin tai varautumiseen liittyvät kokonaisuus. Tällä hetkellä tämä on strategiassa läpileikkaavalla teemalla ja luvussa 3.2. asiaa on sivuttu lyhyesti kokonaisturvallisuuden tulokulmalla. Selkeyden vuoksi strategiassa voisi mainita vielä erikseen, että aihetta käsitellään läpileikkaavana teemana.

Liitteen 1 Varsinais-Suomen nykytilan kuvauksen neljännen kappaleen toisessa lauseessa tulisi kuvata Saaristomeren kuormituksen lähteet kokonaisvaltaisesti esimerkiksi seuraavasti: Saaristomerta kuormittavat erityisesti sisäinen kuormitus, Itämeren ravinnetilanne ja valuma-alueelta tuleva rehevöitymistä aiheuttava ravinnehuuhtouma. Ympäristöselostuksen ravinnepäästöjen lähteenä on melkein yksinomaan viitattu maatalouden osuuteen. Asiaa tulisi tarkastella objektiivisesti laajemmalla näkökulmalla, jossa esim. ruokaketjun osalta huomioitaisiin mm. yhdyskuntalietteen sijoittamisen päästöt.

Kokonaisuutena maatalous ja ruokaketju laajemminkin on onnistuneesti tunnistettu maakunnan yhdeksi merkittävimmäksi menestystekijäksi. Ruokaketjun nostaminen yhdeksi painopisteeksi on kannatettavaa.

Metsätalous ja sen merkitys on strategia-asiakirjassa vain suppeasti. Esimerkiksi tästä mainittakoon metsäalan nykyinen merkitys Turun Seudun uusiutuvan lämpöenergian tuotannossa.

 

Kunnioittaen,

Harri Liven
Toiminnanjohtaja
MTK-Varsinais-Suomi

Juha Koivistoinen
Kenttäpäällikkö
Varsinais-Suomi ja Satakunta
MTK Metsänomistajat