Yli 200 reittimuutosta tehty palautteiden pohjalta

Gasgrid esitteli tilaisuudessa kansallisen vetyverkon päivitetyn reittisuunnitelman. Palautetta on tullut runsaasti, ja eniten yhteydenottoja on saapunut Salon alueelta. Maanomistajien aktiivisuus on kannattanut, sillä reittimuutoksia on tehty kaikkiaan noin 200 kappaletta yhteensä 560 kilometrin matkalta. Lounais-Suomen YVA-alueella linjausmuutoksia tehtiin 33 kappaletta ja vastaavasti Etelä-Suomen YVA-alueella 62 kappaletta.

Palautteissa eniten toistuneet teemat olivat linjausmuutostoiveet ja uudet reittivaihtoehdot, maatalous ja salaojat, asutus ja kiinteistöjen käyttö sekä luonto- ja vesistövaikutukset. Gasgrid on siirtänyt putkilinjausta muun muassa seuraavien perusteiden vuoksi:

• Pihapiirit ja tilakeskukset
• Haastavat maaperäolosuhteet ja pohjavesialueet
• Tulvariskialueet ja maa-ainesten ottopaikat

Huomionarvoista asiassa on se, että Gasgrid ei nosta esiin maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen tarpeisiin pohjautuvia reittimuutoksia. Uusista putkilinjauksista on tiedotettu asianosaisia maanomistajia elokuun aikana.

Vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä korvaukset

Vetyputkikoordinaatioryhmän aktiivisten kysymysten ansiosta tapaamisessa saatiin tärkeitä täsmennyksiä maankäyttöön ja korvauksiin:

• Vahinkojen korvaaminen: Gasgrid vakuutti, että vetyputkesta aiheutuneet vahingot (esimerkiksi salaojille koituvat vauriot) korvataan yhtiön toimesta myös aiemmin ilmoitetun kahden vuoden takuuajan jälkeen.
• Metsätyökoneiden kulku: Kokouksessa muistutettiin, että pellon lisäksi putki on sijoitettava myös metsämaalla niin syvälle, että sen ylittäminen onnistuu raskailla metsätyökoneilla ilman rajoituksia. Gasgridin mukaan metsämaalla ylityskohtien sijoittelusta tullaan sopimaan suoraan maanomistajan kanssa. Putken ei pitäisi vaikuttaa maanomistajan kulkuoikeuksiin, ja mahdolliset haitat korvataan lunastusmenettelyssä.
• Asemapaikat ja anodikentät: Liitäntä- ja paineentasausasemien tarkat paikat eivät ole vielä tiedossa, mutta niiden osalta Gasgrid pyrkii etenemään vapaaehtoisin kaupoin. Putkiston suojaukseen käytettävät anodikentät pyritään sijoittamaan pelloille ja märkiin maastonkohtiin.
• Ennakkohaltuunotot: Gasgridin mukaan hankkeessa ei tulla käyttämään erillisiä ennakkohaltuunottosopimuksia

Avoimia kysymyksiä ja eriäviä näkemyksiä

Edunvalvonnallisesti tapetilla on edelleen asioita, joihin kaivataan Gasgridiltä lisää konkretiaa ja reilumpia ehtoja:

• Korvausmalli: Tapaamisessa nostettiin esiin professori Martti Häkkäsen selvitys ja MTK:n ajama viiden prosentin maankäyttömaksun korvausmalli (lisätietoa: www.mtk.fi/-/sahkomarkkinat-ikonen-loka26). Gasgridin edustajat pitivät kuitenkin nykyistä lunastuslainsäädäntöön perustuvaa menettelyä toimivana, joten tässä asiassa näkemykset eroavat vielä toisistaan.
• Tutkimustulosten luovuttaminen: Gasgridin linjaus siitä, luovutetaanko maasto- ja luontoselvitysten tarkat tutkimustiedot suoraan maanomistajalle, jäi vielä epäselväksi. Yhtiö kuitenkin lupasi, että tulokset voidaan käydä maanomistajan kanssa läpi vähintään keskustellen.
• Maan hygienia ja tautiriskit: Happamat sulfiittimaat sekä maassa olevien kasvitautien ja tuhojen leviämisen estäminen konetöiden yhteydessä vaativat tarkempaa suunnittelua. Gasgridillä ei ollut vielä esittää konkreettista hygieniaohjeistusta, ja asia tarkentuu myöhemmin.

Hankkeen aikataulu

Seuraava suuri virstanpylväs on YVA-selostus, joka on näillä näkymin tulossa julkisesti nähtäville keväällä 2027. Gasgridin tavoitteena on, että siirtoverkon ensimmäiset osat olisivat valmiina 2030-luvun alkupuolella. Vaikka vetyputken toteutuminen vaikuttaa tässä vaiheessa ylipäätään epärealistiselta, on hankkeella erinäisiä maankäytöllisiä ja suunnittelullisia vaikutuksia maanomistajalle jo tässä vaiheessa.

Lisätietoja:

Harri Liven, MTK-Varsinais-Suomi toiminnanjohtaja, harri.liven@mtk.fi, puh. 040 593 4605

Juha Koivistoinen, MTK metsäkenttäpäällikkö, juha.koivistoinen@mtk.fi, puh. 050 407 0887