Hirvi

Valtakunnallisesti hirvikannan kasvu on pysähtynyt. Hirvikannan ja metsätalouden yhteensovittamisen haasteet jatkuvat kuitenkin monilla alueilla. Männyn ja rauduskoivun viljelyalat kasvavat Etelä-Suomessa huomattavaa vauhtia, mikä lisää hirvivahinkojen riskiä tulevaisuudessa. Lähes puolessa hirvitalousalueista hirvikanta on tavoitetasojen yläpuolella.

Uusimman tiedon valossa suurpetojen vaikutus hirvikantaan on yliarvioitu. Hirvisaaliin vasaosuudet ovat merkittävästi alentuneet ainoastaan Pohjois-Karjalassa. Monilla alueilla hirvikannan vähentämiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota.

• Linkki Luken hirven kanta-arvioon

Valkohäntäpeura

Luonnonvarakeskuksen julkistaman kanta-arvion mukaan valkohäntäpeurakannan laskusuunta on vaihtunut kasvuun jo pari vuotta sitten. Tätä kehitystä tukevat myös onnettomuustilastojen muutos sekä kuluvana keväänä varhaisviljelylle aiheutuneet vahingot. Kannan leikkaustavoitteesta huolimatta kanta kasvoi yhteensä 3,5 %.

Valkohäntäpeurakanta on tasaisen korkea koko Varsinais-Suomessa, ja kannan tiheyden kasvu on ollut voimakkainta Vakka-Suomessa. Kuten hirven kohdalla, myös valkohäntäpeuran osalta suurpetojen kannan alentava vaikutus on arvioitu liian suureksi.

• Linkki Luken valkohäntäpeuran kanta-arvioon

• Yhteistyö ja vaikuttaminen

• Suomen riistakeskus on ohjeistanut riistanhoitoyhdistyksiä olemaan aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiin sekä hirven että valkohäntäpeuran osalta. Maanomistajien edustajien riistanhoitoyhdistysten hallituksissa on hyvä varmistaa, että yhteydenpito toimii omalla alueella.

• Metsänhoitoyhdistysten, MTK-liittojen ja MTK-yhdistysten kannattaa olla aloitteellisia yhteisten palavereiden järjestämiseksi erityisesti ongelma-alueilla. Metsästäjien sitouttaminen kaatolupien hakemiseen ja niiden täysimääräiseen käyttöön on keskeisessä roolissa kantojen hallinnassa.

• 
  Peurojen rikkomia harsoja Laitilassa

Harri Liven

Toiminnanjohtaja

040 593 4605