Tiedostamme alueemme merkityksen myös ympäristölle. Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maataloutta. Yli 90 % viljelijöistä pitääkin vesiensuojelua tärkeänä osana omaa toimintaansa. Varsinais-Suomessa on tehty jo pitkään määrätietoista työtä ravinnehuuhtoutumien ehkäisyn ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. 

Mitä me teemme jo nyt?

Viljelijämme ovat ammattitaitoisia ja eteenpäin katsovia. Ympäristöstä huolehtiminen ei ole meille erillinen projekti, vaan kiinteä osa arkipäiväistä työtä, jolla parannetaan sekä maan kasvukuntoa että ympäristön tilaa. Tässä esimerkkejä toimistamme:

• Tarkka ja tarpeenmukainen lannoitus: Ravinteita annetaan vain kasvien todelliseen tarpeeseen muun muassa täsmäviljelyn ja jaetun lannoituksen avulla. Tämän pitkäjänteisen työn ansiosta Suomen maatalouden typpitaseet ovat laskeneet 42 % ja fosforitaseet peräti 81 % (1987–2018). 

• Eroosion torjunta ja kasvipeitteisyys: Suurin osa pellon fosforista on kiinni maahiukkasissa, joten eroosion torjunta on tehokkainta vesiensuojelua. Pidämme pellot yhä useammin talven yli kasvipeitteisinä ja olemme vähentäneet kyntämistä merkittävästi. Tämä estää maa-aineksen valumista vesistöihin. 

• Kipsin käyttö fosforin sidonnassa: Kipsi auttaa liukoista fosforia sitoutumaan maahiukkasiin. Yhdessä eroosion torjunnan kanssa se on erittäin tehokas vesiensuojelukeino alueemme savimailla.

• Suojakaistat ja pientareet: Pysyvä ja monivuotinen kasvillisuus pellon ja veden välissä suodattaa kuormitusta tehokkaasti ja tukee luonnon monimuotoisuutta. 

• Maan kasvukunnon ja vesitalouden ylläpito: Maan toimiva rakenne ja vesitalous ovat maan kasvukunnon perusta ja samalla vesiensuojelun ensimmäinen askel.

Mitä tarvitsemme poliitikoilta onnistuaksemme?

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja syystulvat, yleistyvät. Tämä haastaa peltojen vesitalouden ja lisää ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Jotta voimme vastata näihin haasteisiin ja jatkaa tehokasta vesiensuojelutyötä, tarvitsemme päättäjiltä seuraavia toimia: 

• Valuma-aluekohtaisen suunnittelun vauhdittaminen: Vesienhallintaa on kehitettävä laajempina, valuma-aluekohtaisina kokonaisuuksina yksittäisten lohkojen sijaan. Tähän tarvitaan sektorirajat ylittäviä yhteistyömalleja sekä kannustimia, jotka motivoivat maanomistajia kustannustehokkaisiin yhteishankkeisiin. 

• Luonnonmukaisen vesirakentamisen tukeminen: Kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja 2-tasouomien rakentaminen on elintärkeää tulvahuippujen tasaamisessa ja ravinteiden pidättämisessä luonnollisin keinoin. Näiden rakentamiseen on kohdennettava riittävä investointituki. 

• Vesitalouden rahoituksen ja peltojen kuivatuksen turvaaminen: Peltojen salaojituksissa ja peruskuivatuksessa on valtakunnallisesti merkittävä korjausvelka. Vesiensuojelun ja vesitaloushankkeiden rahoitus on varmistettava purkamalla hallinnon ja lainsäädännön pullonkauloja.  

• Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen: Lannan jatkoprosessointia ja biokaasun tuotantoa on edistettävä aktiivisesti alueilla, joilla on paljon kotieläintuotantoa.

Maatalous on osa ratkaisua. Kun annatte meille oikeat työkalut ja riittävät resurssit, me viljelijät teemme kyllä osamme puhtaampien vesien ja elinvoimaisen Saaristomeren puolesta.

• MTK:n ja SLC:n vesiohjelma

Henna Takatalo

Kenttäpäällikkö

Järjestöasiat, maaseutunuoret, työterveyshuolto, kuluttajatyö

050 4737 550