MTK-Varsinais-Suomen syyskokous järjestettiin 29.11.2025 Martinsalissa Raisiossa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Erkki Haavisto, MTK-Raisio ja sihteerinä liiton toimihenkilö Anu Ellä. Paikalla oli 67 äänivaltaista kokousedustajaa. Raision kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi tekninen johtaja Timo Oja.

Talkoohenki on tärkeä voimavara turvallisuudessa

Kokouksen aluksi puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola kertoi turvallisuuden ja puolustuksen ajankohtaisia asioita.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Ukrainan sodan myötä, ja uusi normaali sisältää GNSS-häirinnän, informaatiovaikuttamisen ja itärajan korostuneen huomioimisen. Kriittisin tekijä valmiudelle on suomalaisten henkinen kriisinkestävyys. Turvallisuuden kulmakivet ovat ihmiset, yhteistyö ja toimeen tarttuminen, ja talkoohenki on tärkeä voimavara.

Kokonaisturvallisuus edellyttää jatkuvaa varautumista, sillä puolustusta ei voida koskaan pitää valmiina. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta maaseutu on Suomen selkäranka, siellä turvataan kotimainen ruoantuotanto, energia ja vesihuolto. Maaseudun kiistattomia vahvuuksia kriisinkestävyydessä ovat omavaraisuus, resurssiviisaus ja hajautettu järjestelmä. Yhteisöllisyys, talkoohenki ja arjen "tekevät kädet" luovat turvaa tilanteissa, joissa viranomaisresurssit voivat olla etäällä.

Haavoittuvuuksia ovat pitkät etäisyydet, sään ääri-ilmiöt, riippuvuus tuontipanoksista, kyberuhkat ja väestön ikääntyminen. Varautuminen perustuu kykyyn toimia myös silloin, kun teknologia ei toimi.

Uuden puheenjohtajan ajatukset kiinnostivat

Kokouksen yleiskeskustelussa MTK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Tero Hemmilä kiitti varsinaissuomalaisia tukijoitaan ja korosti kampanjansa linjavaaliluonnetta sekä tavoitettaan kehittää MTK:ta talonpoikaisilta arvoilta ponnistaen. Hänen mukaansa MTK:n tulee vahvistaa elinkeino- ja maatalouspoliittista suuntaansa, lisätä yrittäjyyttä sekä parantaa alkutuottajien asemaa markkinoilla, sillä pelkät tuet eivät ratkaise kannattavuusongelmia.

Hemmilä painotti, että ruokamarkkinoissa liikkuu merkittäviä summia, mutta raha ei jakaudu tasapainoisesti koko ruokaketjulle. Neuvotteluvoimaa on koottava ja tuottajahintojen tasoa suhteessa Eurooppaan tarkasteltava avoimesti ilman turhaa vastakkainasettelua. Lainsäädännön ja vaikuttavuusarvioiden kautta voidaan puuttua ruokaketjun valta-asetelmiin. Maataloudellakin on oltava lupa vaurastua, ei vain tyydytä asemoimaan itseämme heikomman asemaan.

Hemmilä korosti MTK:n roolia vahvana edunvalvojana, uuden elinkeinostrategian tarvetta sekä yksityisen omistuksen ja omaisuudensuojan merkitystä. Hän peräänkuulutti modernia näkyvyyttä, vahvempaa itseluottamusta ja innostavaa kokonaiskuvaa, jotta maatalouteen syntyy uutta kasvua ja myönteistä tekemisen energiaa.

Antti Airikki Nousiaisista onnitteli uutta puheenjohtajaa todeten, että nyt tuntuu siltä, että talo on saanut isännän.

Anita Karppinen Mynämäeltä jakoi Hemmilän ajatuksen nuorista tuottajista. On aivan keskeistä, että maatalouden kannattavuus paranee, etenkin nuoria tämä kiinnostaa. Ajattelu vain pärjäämisestä on vastenmielinen, nuoria kiinnostaa myös mahdollisuus vaurastua.

Aarne Lehtonen evästi uutta puheenjohtajaa; ”Kun onnistut tehtävässä, poistetaan lause ”olemme heikoimman puolella” sillä, kun onnistut, kauppa on heikompi osapuoli”.

Elina Heino Vehmaalta nosti esiin suomalaisen tuotannon salmonellan nollatoleranssin. On tehty kansanterveydellinen vaikutusarviointi salmonellan nollatoleranssin vaikuttavuudesta. Tilat eivät tästä saa lisäarvoa eikä tuloa, mutta yhteiskunta kylläkin. Heinon nostoon Hemmilä kommentoi, että teollisuuden kanssa pitää pystyä käymään keskustelu, mitä salmonellattomuus tiloille maksaa. Eeva Korimäki Marttilasta kommentoi samaan aiheeseen, että teemme koko ajan kansanterveystyötä, vaikkei meille siitä kukaan maksa. Tuotamme jotain, muttemme pääse vaikuttamaan siihen mitä tuotteesta saamme, emmekä pysty vaikuttaman siihen mitä maksamme tuotantopanoksista. Henrik Jensen Perttelistä lisäsi, että salmonellarahasto on neuvotteluissa valtion kanssa. Tämä on tärkeä asia ja MTK:n on oltava mukana.

Mika Munkki Vehmaalta nosti esiin, että erilaisia hankkeita on suunnattoman paljon, mutta edunvalvonta on kaikkein tärkeintä eikä saa unohtua hankkeiden alle. Maakunnassa on suunnitteilla voimalinjoja ja kaapeleita ja niiden edistymistä pitää valvoa MTK:n puolesta. Jos alueella järjestetään tiedotustilaisuuksia linjojen suhteen, viljelijöiden on oltava näissä tilaisuuksissa paikalla valvomassa maanomistajien etua.

Pekka Ahokas Loimaalta kertoi, että vetyputkihanke nostettiin MTK:n valtuuskunnassa myös keskusteluun. MTK:n pitää alkaa ajamaan alueellisia viljelijöiden neuvottelukuntia Gasgridin kanssa, jottei viljelijät jää yksin. Ahokas painotti myös, että pelloille tai metsään ei ole mitään asiaa mennä tekemään maaperätutkimuksia tai muita toimenpiteitä ilman maanomistajan lupaa. Tämä nosto sai kannatusta, että se pitää tuoda esiin kokouksen yhteisenä kantana. Henrik Jensen Perttelistä toi esille, että vaikka lunastuslaki saatiin uudistettua se ei vieläkään ole riittävällä tasolla näiden hankkeiden osalta. Maanomistaja ei näistä hankkeista hyödy, mutta seutukunta hyötyy. Vetyputken osalta edunvalvonnalla ei ole varaa epäonnistua.

MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti vastasi kokouksessa esille nousseisiin vetyputkihanketta ja salmonellarahastoa koskeviin kysymyksiin. Vetyputki on valtion tilaama suunnitelma, joka ei kuitenkaan sisälly maakuntakaavaan eikä ole oikeusvaikutteinen. Putken toteutuminen on epävarmaa, ja korvauksia maksettaisiin pääosin vasta vuosia rakentamisen jälkeen, vaikkakin suunnitteluvaiheessa korvauksia voisi mahdollisesti saada aiemmin. Putki vaikuttaa silti kuntien päätöksentekoon, esimerkiksi rakennuslupiin. Maakaasuputki pyritään kustannussyistä sijoittamaan pelloille, koska se ei voi kulkea lähellä sähkölinjoja tai maanteitä. Maanomistajien yksilöllinen neuvonta tapahtuu Arvolexin palveluja hyödyntäen, sillä MTK keskittyy yleiseen edunvalvontaan.
Salmonellatutkimus on STM:n teettämä, ja yhteiskunnan hyöty salmonellattomuudesta arvioidaan 70 miljoonaksi euroksi. Uusi salmonellarahasto perustetaan valtion alkuperäisellä 10 miljoonan sijoituksella; viljelijät maksavat jatkossa siihen vuosittain. Aluksi rahasto tukee erityisesti sikasektorin saneerauksia, ja sen mahdollinen laajeneminen muille sektoreille päätetään myöhemmin.

Aarne Lehtonen kertoi käynnissä olevasta maakuntakaavauudistuksesta. Maakuntakaavan suhteen on puolustettava maaomistajia. Tällä hetkellä jokivarsia pyritään merkitsemään eroosioherkiksi alueiksi, joka laittaa miettimään mitä tämä kaavamerkintä tulisi käytännössä tarkoittamaan? Tässä on meille haastetta edunvalvonnan suhteen.

Henkilövalinnat

Liiton johtokuntaan kaudelle 2026–2028 valittiin uudelleen Kati Knuutila, Somero, Aarne Lehtonen, Mynämäki ja Tero Sarkala, Lieto.

Uutena johtokuntaan valittiin Eeva Korimäki, Marttila.

MTK:n valtuuskuntaan kaudelle 2026–2027 valittiin uudelleen Milla Lahdenperä, Taivassalo. Uutena valtuuskuntaan Antti Mattila, Rusko.

Varaedustajiksi valtuuskuntaan valittiin uudelleen Lasse Näykki, Somero ja uutena Tomi Aaltonen, Rusko.

Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen kaudelle 2026–2027 valittiin varsinaiseksi jäseneksi Jarmo Villman, Salo ja varajäseneksi Taneli Jussila, Uusikaupunki.

Lisätietojen antajat:

Erkki Haavisto
kokouksen puheenjohtaja, MTK-Raisio ry
0500540032
erkki.haavisto@hintsa.fi

Aarne Lehtonen
puheenjohtaja, MTK-Varsinais-Suomi ry
0405171185
aarne.lehtonen@mtk.fi