Lausunto

Lausunto EU-komissiolle susitilanteesta

22.09.2023

MTK-Varsinais-Suomi arvostaa komissiota vakavasta suhtautumisesta susien aiheuttamaan huoleen ja kiittää mahdollisuudesta lausua aiheeseen liittyen seuraavaa: 

MTK-Varsinais-Suomi on maa- ja metsätalousyrittäjien, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun elinvoimaisuuden edunvalvoja Lounais-Suomessa. Alue on hyvin peltovaltaista, yhtenäisiä isoja metsäalueita on vähän. Maakunta on tunnettu luonnonperintö- ja maisemakohteista, erilaisia suojelualueita on paljon. Laiduntavat eläimet, lampaat ja naudat, ovat kymmeniä vuosia olleet mukana maisemanhoitotyössä huolehtien maiseman avoimena pysymisestä notkoissa ja saaristossa. Maatiloja alueella on 4554 kpl  (Luonnonvarakeskus, myöh. Luke). Varsinais-Suomi on Suomen johtava lampaanlihantuottaja, alueen 115 (Luke) lammastilaa toimivat ammattimaisesti, näiden tilojen lammasmäärät ovat keskimääräistä suurempia. Muista laiduntavista eläimistä naudanliha- ja maidontuotanto ovat päätuotantosuunnat yht. 226 maatilalla (Luke).

Luken arvion (2023) mukaan susien määrä on kasvanut koko maassa seitsemän prosentti, perhelaumojen määrän on arvioitu kasvaneen 14 % vuodesta 2022. Susikanta on painottunut voimakkaasti Lounais-Suomeen, jossa perhelaumojen määrä on moninkertaistunut viidessä vuodessa (2017-2023 havainnot, Luke). Ensimmäinen susireviiri kirjattiin alueelta vuonna 2006, jonka jälkeen kanta on kasvanut nopeasti, sillä v. 2022 alueella oli 11 susireviiriä ja yhdeksän pentuetta, josta reviirien ja pentujen määrä on jälleen kasvanut vuoteen 2023, nyt reviirien määrä on 12 kpl, pentueita on todettu 10 kpl (Suomen Riistakeskus). Laskentamallin mukaan tämä tarkoittaa 120 todennettua sutta alueella, lukuun tulevat lisäksi eri alueilta Lounais-Suomeen vaeltavat yksilöt.

Susien määrän nopea kasvu näkyy ilmoitetuissa susihavainnossa. Ajalla 1.6. – 20.9. vuonna 2022 tehtiin 459 todennettua havaintoa, kun vastaavana aikana v. 2023 havaintoja tehtiin jo 653. Susihavaintoja tehdään kaikkialla maakunnassa, suurin osa havainnoista on kirjattu seutukunnissa (Vakka-Suomi, Salon seutu, Loimaan seutu). Pelkästään Kiskon piirin riistanhoitoyhdistyksen alueella susihavaintojen (todennetut) määrä on kasvanut v. 2019 yht. 55 havainnosta vuoden 2023 115 havaintoon (09/2023). Havaintoja on maakunnan alueella todennäköisesti enemmänkin, mutta alueen väestö alkaa väsyä tilanteeseen, eikä kaikista havainnoista enää ilmoiteta.

Ikävimmillään susihavainnot todennetaan hyökkäyksinä eläinten kimppuun. Alueen vahva lammastalous yhdistettynä luonnonhoitokohteiden hoitolaidunnukseen tarkoittaa laidunmaiden hajanaisuutta, moni laidun sijaitsee myös hankalasti kuljettavissa paikoissa (erityisesti luonnonmonimuotoisuus- ja ympäristökohteet). Varsinais-Suomessa lampaankasvattajat ovat huomioineet toiminnassaan susien tuottaman paineen niin hyvin kuin mahdollista, esimerkiksi susiaitoihin on toimitettu uutta materiaalia 80 km pelkästään kauden 2022-2023 aikana. Suojaustoimista huolimatta lammasvahinkojen määrä on jyrkästi kasvamassa, lisäksi esiin on tullut muutamia nautoihin kohdistuneita hyökkäyksiä.

Kaikkia laidunalueita ei ole mahdollista aidata (moni ympäristökohde on haastavassa paikassa, maasto kallioinen tai alue on osittain veden ympäröimä), eikä yrittäjillä ole resursseja (työ, talous) vastata tilanteesta yksin. Susien yksittäistenkin hyökkäysten vahingot ovat nousseet alueella pahimmillaan kymmeniin kuolleisiin eläimiin, tämän lisäksi tulevat loukkaantuneet eläimet, jotka usein joudutaan myöhemmin lopettamaan. Kyseessä on kohtuuton kärsimys eläimille ja tuottajille, joiden vastuulla on korjata kuolleet ja vahingoittuneet eläimet luonnosta. Jyrkästi heikentynyt susitilanne alueella on jo nyt johtanut eläinten laiduntamisen vähentämiseen.

Susikannan hallitsematon kasvu alueella on jo nyt johtanut eläinten laiduntamisen vähentämiseen, jatkossa lammastilat joutuvat vähentämään eläinmääriä, jotta laiduntaminen voidaan toteuttaa edes jotenkin. Laiduntamisen haasteet kohdistuvat lampaiden lisäksi nautoihin, joilla on samaten luontainen laiduntamisen tarve, ja joita käytetään samaten eri ympäristökohteiden hoitotoimissa. Susipaineen johdosta vähenevä laiduntaminen vaikuttaa paitsi tilojen talouteen, niin myös mahdollisuuteen hoitaa yhteiskunnalle tärkeitä luonnon monimuotoisuus- ja maisemakohteita. 

Kasvava ja alati tiivistyvä susikanta vaikuttaa paitsi tilojen talouteen, niin myös alueella asuvien ihmisten elämänlaatuun. Jatkuva huoli karjan, kotieläinten, mutta myös lasten (ja aikuistenkin), turvallisuudesta ei liene tarkoituksenmukaista. Varsinais-Suomi on väkiluvultaan Suomen 3. suurin maakunta ja asutus on jakautunut tasaisesti, myös taajama-alueiden ulkopuolelle. Kesämökkien runsaslukuisuus lisää maaseudun elinvoimaisuutta, mutta kasvavan susipaineen alla haja-asutusalueen vetovoima väkisinkin hiipuu. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, mikäli EU:ssa halutaan turvata mahdollisuudet elää hyvää elämää kaikkialla unionin alueella.

Tilanteen parantamiseksi susipolitiikkaan tarvitaan selkeä muutos, välittömästi. Susikanta ei saa enää kasvaa hallitsemattomasti, vaan niin unionissa kuin Suomessa on otettava välittömästi käyttöön kaikki mahdolliset keinot turvallisuuden tunteen palauttamiseksi. Kannanhoidollinen metsästys on keino palauttaa suden luontainen ihmisarkuus, tämän toiminnan mahdollistamista tulee edistää välittömästi. Poikkeusyksilöiden nopea poisto uhkatilanteissa (ihmiset ja kotieläimet) tulee mahdollistaa lainsäädännön keinoin lupaprosesseja kohtuullistamalla.

Kunnioittaen
Raisiossa 22.9.2023,

Paavo Myllymäki
toiminnanjohtaja,
MTK-Varsinais-Suomi ry