MTK-Varsinais-Suomen syyskokous järjestettiin 30.11.2024 Someron Teeriharjulla. Kokouksen puheenjohtajana toimi Lasse Näykki, MTK-Somero ja sihteerinä liiton toimihenkilö Aino Launto-Tiuttu. Paikalla oli 59 virallista kokousedustajaa. Kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jani Kurvinen.

Yleiskeskustelussa Aapo Ekman Yläneeltä nosti keskusteluun puhelin- ja nettiyhteyksien ongelmat ympäri maakuntaa. Pekka Ahokas Loimaalta ilmaisi huolensa uusista ruokasuosituksista. Mikko Lindberg Paimiosta muistutti, että kaavoitussuunnitelmat tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja kuntien kanssa. Hän toi myös keskusteluun ympäristövahinkorahaston ympäristövahinkomaksun ja sokerijuurikkaan hinta- ja sopimusneuvottelut. Anttoni Raitamäki Laitilasta kysyi, huomioidaanko teiden määrärahoissa maatalouden tarpeet tiestön kunnolle. Tukipolitiikka ja sen muutokset puhuttivat myös pitkään kokouksen osallistujia, ja MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti avasi näitä kokousväelle. Dataturvallisuuden ja jäsenrekisterin turvallisuuden nosti keskusteluun Martti Heurlin Paimiosta. Sarita Silvennoinen Kuusjoelta toivoi liitolta nuorille omaa hanketta aktivoimaan nuoria mukaan toimintaan. Eteenpäin ja katsotaan tulevaisuuteen, toivoi kokouksen puheenjohtaja Lasse Näykki.

Henkilövalinnat
Liiton johtokuntaan kaudelle 2025–2027 valittiin uudelleen Henriikka Aapola, MTK-Kustavi, Tuomas Levomäki, MTK-Loimaa ja Juha Wikström, MTK-Särkisalo.
Uutena johtokuntaan valittiin Jarno Tuominen, MTK-Paimio.

MTK:n valtuuskuntaan kaudelle 2025–2026 valittiin uudelleen Pekka Ahokas, MTK-Loimaa ja Henrik Jensen, MTK-Pertteli.
Varaedustajiksi valittiin uudelleen Elina Heino, MTK-Vehmaa ja Aki Riski, MTK-Salon seutu.

Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen kaudelle 2025–2026 valittiin varsinaiseksi jäseneksi Kalle Vähä-Piikkiö, MTK-Rusko ja varajäseneksi Anttoni Raitamäki, MTK-Laitila.

Maakuntajohtaja korosti puheessaan Varsinais-Suomen innovaatioita, tuottavuutta, kasvua ja kilpailukykyä

”Suomella on isot haasteet ja mahdollisuudet kestävyyden, talouskasvun ja hyvinvoinnin tasapainon saavuttamisessa sekä turvallisen elämän turvaamisessa”, sanoi maakuntajohtaja Arponen puheessaan. Tässä työssä maakunnan liitolla on merkittävä rooli. Varsinais-Suomen liitto vastaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä, maakuntastrategiasta, maakuntakaavoituksesta, liikennejärjestelmätyöstä ja merialuesuunnittelusta sekä maakuntamme edunvalvonnasta.

Maakuntajohtaja Arposen tavoitteena on menestyvä kestävän kasvun ja hyvinvoinnin yhteistyötä tekevä innovaatiomaakunta, jossa on vetovoimaa ja jossa investoidaan osaamiseen ja infraan sekä panostetaan toimintaan. Näin saadaan työpaikkoja ja pitovoimaa, joilla osaaminen ja pääoma pysyvät Varsinais-Suomessa. Arponen korostaa avointa dialogia sidosryhmien kanssa ja haluaa vahvistaa maakunnan liiton asemaa dynaamisena ja haluttuna kehityskumppanina.

Varsinais-Suomi on kansainvälinen, elinkeinorakenteeltaan monipuolinen maakunta, joka kytkee Suomen länteen. Teknologinen osaaminen, laaja korkeakoulutus, rikas kulttuuri sekä ainutlaatuinen saaristo ja luonto antavat pohjan vahvalle tulevaisuudelle. Ruoan asemaa tulee vahvistaa. Ruoan arvoketjun ja tuotannon kestävyyden ja kannattavuuden parantamiseen on panostettava ja siinä tulee hyödyntää mm. datatalouden mahdollisuuksia sekä erityisesti Suomen mittavia TKI-panostuksia.

Varsinais-Suomi on Suomen silta länteen ja lyhin yhteys Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Hampuriin sekä Euroopan muihin metropoleihin, logistiikkakeskuksiin ja Atlantin kuljetuksiin. Länsirata on keskeinen osa Helsinki -Tukholma yhteyttä sekä yhteyttä muuhun Länsi-Eurooppaan. Tätä Suomelle kriittistä yhteyttä tulee vahvistaa paitsi taloudellisin ja myös turvallisuus/puolustuspoliittisen tärkeyden vuoksi. Maailman poliittinen tilanne ja Suomen geopoliittinen asema nostavat entisestään Länsiradan merkittävyyttä. Suomen tulee panostaa läntisisiin yhteyksiin, sillä läntisten meriyhteyksien rooli edelleen korostuu entisestään mahdollisissa häiriötilanteissä.

Länsirata on Arposen mukaan kasvuinvestointi, joka mahdollistaa Etelä-Suomeen 1,7 miljoonan ihmisen vaikutusalueelle yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen. 2040-luvun ennusteiden mukaan Suomen väkiluku kasvaa nimenomaan Turku-Tampere-Helsinki kasvukolmiossa. On koko maan edun mukaista panostaa kasvavien alueiden saavutettavuuteen, joissa investoinnit voivat tuottavat eniten hyvinvointia ja kilpailukykyä koko maan eduksi. Uusi ratalinjaus on ennen kaikkea kasvuinvestointi, joka lisää radanvarren kiinnostavuutta asumiselle, yrittämiselle ja investoinneille.

Lisätietoja kokouksesta:
Kokouksen puheenjohtaja Lasse Näykki (p. 050 521 5334)
Kokouksen sihteeri Aino Launto-Tiuttu (p. 0400 294 123)

Lisätietoja maakuntajohtajan puheesta:
Jyri Arponen (p. 040 766 2906)