Arvoisa työministeri,

meitä ilahduttaa se, että työministerinä on nyt henkilö, joka tuntee maa- ja metsätalouden haasteita. Jämäkkyytenne hallituksen työmarkkinauudistuksissa antaa uskoa siihen, että tartutte samanlaisella päättäväisyydellä myös tässä keskustelussa esiin nostettaviin, maa- ja metsätalouden tulevaisuutta, koulutusta ja työllisyyttä koskeviin ongelmakohtiin.

Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat olleet esillä enemmän kuin vuosikausiin, ja useat tahot kantavat näistä huolta. Me huoltovarmuuden tärkeimpien lenkkien edustajat olemme paitsi tyytyväisiä sen saamasta huomiosta, mutta myös huolissamme, ettei epävarmuuden ja taloudellisten haasteiden keskellä nähdä kokonaiskuvaa vaan tehdään pitkällä tähtäimellä vääriä toimenpiteitä.  

Mm. hallituksen esitys laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja asetusesityksessä esitetyt rahoitusleikkaukset maatalouden ja metsätalouden perustutkintoihin vievät luonnonvara-alan perusedellytykset.

Asetusesityksessä esitetään maatalouden ja metsätalouden perustutkintojen pudottamista koriin 3 (aikaisemmin kustannuskori 4). Myös hevostalouden ja puutarhatalouden koreja on alennettu. Rahoituksen uudistus tulee johtamaan opetusmaatilojen lakkautuksiin ja oppilaitosten toimintaedellytysten loppumiseen. Uudistus heikentää myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia (AT ja EAT) vieden pohjan alan vaihtajilta. Laadukkaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opetus ei luonnonvara-alalla ole mahdollista korin 1 kertoimella.

Tämä kaikki iskee voimakkaasti maatalouteen, sillä 67,3 prosenttia työvoimasta on ammatinvaihtajia. Vain 17,4 % on opiskelijoita. Työttömyysaste on 8,5 prosenttia.

Luonnonvara-alan koulutukset ovat maamme huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä. Ruuantuotannon omavaraisuutta ei saavuteta ilman luonnonvara-alan osaajia. Lähes kaikilla maatalouden, metsätalouden, puutarhatalouden ja kalatalouden aloilla on suorittavien työntekijöiden osaajista työvoimapula jo nyt. Lähivuosina luonnonvara-alat kuuluvat niiden 20 ammattialan kärkeen, joista eläköityvien määrä Suomessa on suurin. Tämän lisäksi maa- ja metsätilojen omistajanvaihdosten määrä on valtakunnallisesti hälyttävän alhainen, juurisyynä pitkään kestäneet taloudelliset haasteet.

Alkutuotantosektori on riippuvainen kausityövoiman saatavuudesta ja toistaiseksi työntekijöitä on ollut kohtuullisesti saatavilla. Haasteena koetaan byrokratian määrä ja prosessien hitaus. Mm. tilojen välillä siirtyminen olisi saatava sujuvammaksi. Valitettavasti yhä useammin myös kausityöntekijät jättävät tulematta töihin, koska palkka vaikuttaa heidän saamiinsa etuuksiin.

Hankintalain uudistamishankkeessa on syytä huomioida valtioneuvoston periaatepäätös vastuullisista ruokahankinnoista (2020), jonka mukaan julkisten ruokahankintojen tulee noudattaa kokonaiskestävyyden periaatteita. Lain tavoitepykälässä (2 § 2 momentti) on huomioitava julkisten hankintojen rooli huoltovarmuuden turvaamisessa.

Julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä joustavuutta sopimusten tarkistamiseksi äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa, joissa sopimustasapaino järkkyy vakavasti osapuolista johtumattomista syistä. Hankintalakia on myös täsmennettävä muun muassa kuntien in-house-järjestelyiden käytön osalta. Lain kiertäminen kilpailutusten välttämiseksi tulee lopettaa.

Uudistuksen käynnistäjänä Te varmistanette hankkeelle hyvän lopputuloksen niin, että se päätyy ministerikautenne aikana eduskunnan käsittelyyn. Käytännön toimena näemme, että aiemmin julkaistun hankintaoppaan tehokkaampi jalkauttaminen parantaisi hankintaosaamista ja lisäisi ymmärrystä.

Haluamme esittää kiitoksemme Suomen kannoista EU-politiikassa, valvottavaa kuitenkin riittää jatkuvasti monella rintamalla. Mm. EU:n metsien monitorointi -aloitteesta tulee saada suositus, ei laki. Tähän ei ole vielä riittävästi Suomessa herätty, ja vaikuttaminen tulisi aloittaa pikimmiten.

Hallituksenne nosti ilahduttavasti yhdeksi kärkihankkeeksi viennin. Haluamme kuitenkin tuoda esiin huolemme toimeenpanon tilanteesta ja rahoituksen riittävyydestä. Elintarvikevienti on laskenut vuonna 2023 (2,2 mrd. €) hieman verrattuna vuoteen 2022 (2,3 mrd. €). Samaan aikaan kotimarkkinoilla kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut ja jopa 72 % kuluttajista tekee ostopäätöksen hinnan perusteella. Ruokavienti on käytännössä ainoa keino hallita markkinariskejä ja riippuvuutta kotimaan kaupasta.

Arvoisa Työministeri. Maa- ja metsätalous on ollut ja tulee olemaan Suomen kivijalka, tuki ja turva, jonka eteen tehty työ ei valu hukkaan. Ilmastonmuutos sään ääri-ilmiöineen koettelee jo koko maailmaa. Suomen kilpailueduksi voimme tässä kohtaa lukea pohjoisen sijaintimme ja vesivarantomme, jonka ansiosta viljely/tuotantovarmuus on vaikeista olosuhteista huolimatta parempi. Varmistetaan oikeudenmukainen kilpailukyky, me olemme valmiita hakemaa ratkaisuja yhdessä.

Kokemäellä 3.6.2024

MTK-Pirkanmaa

Mika Nieminen                                                Visa Merikoski

MTK-Satakunta

Otso Heikola                                                     Anna-Kaisa Jaakkola

MTK-Varsinais-Suomi

Aarne Lehtonen                                               Harri Liven

SLC-Åboland

Thomas Lindroth                                             Helena Fabritius